Olen taas tosi ajoissa kirjoittamassa, kun tämän postauksen tarkoitus on siis pohtia tosiaan viime viikon luennoilla tehdyn näyttelykävelyn aiheita...... :D No ei se mitään, katsotaan mitä jäi mieleen!
Oman pienryhmämme tehtävänä oli valmistaa fläppi aiheesta "Tunteet työpaikalla". Ihan mielettömän mielenkiintoinen, mutta hankala ja laaja aihe sinänsä, siitä kun on kirjoitettu useita kirjojakin! Oli vähän haastavaa saada kaikki tärkeä asia mahdutettua yhteen fläppiin.. Mutta kyllä siitä kai ihan selkeä tuli, ainakin se toimi ihan hyvänä pohjana, kun selosti sitten muille luokkalaisillemme, että miten ne tunteet sitten näkyvät ja kuuluvat siellä töissä.
Torstain tunneilla ehdimme tosiaan käymään läpi asenteet, tunteet, itsetunnon sekä persoonallisuuden töissä. Loput aiheet jäivät omalla ryhmällämme perjantaille, mutta en päässyt itse paikalle. Syykin oli aika tilanteeseen sopiva: meillä nimittäin oli töissä työtyytyväisyystutkimuksen läpikäynti. :D
Mutta näin... tarkoituksena oli sitten myös pohtia omaa persoonallisuuttaan työelämässä sekä tunneälyä työpaikalla. Lueskelin Moodlesta löytyviä Powerpointteja, ja ainakin omasta mielestäni persoonallisuuteen vaikuttavat mallit olivat aika mielenkiintoisia. Omalle kohdalleni osuivat seuraavat persoonallisuutta kuvaavat ominaisuudet: Introvertti, intuitiivinen, tunteva ja spontaani.
Introverttinä keskityn parhaiten hiljaisuudessa, eikä minulle tuota ongelmia työskennellä yksin ja itsenäisesti. Opin asioita lukemalla. Intuitiivinen puoleni näkyy siinä, että opin mielelläni uutta, nautin haasteista, ja seuraan enemmän tunteitani ja inspiraatiota kuin järkeä. Tuntevana ihmisenä pyrin miellyttämään muita, reagoin muiden tunteisiin ja pystyn näkemään eri vaihtoehtojen vaikutukset ihmisissä. Spontaani puoleni taas tekee minusta hyvin uusiin tilanteisiin sopeutuvan, mutta asiat saattavat jäädä jäljiltäni avoimiksi, enkä kykene välttämättä tekemään pitävää päätöstä.
Ainakin tämän mallin mukaan minulta tuntuisi kokonaan puuttuvan tehtäväsuuntautunut tapa suhtautua asioihin ja ilmiöihin. Niin kuin olen jo aikaisemmissa postauksissa tainnut mainitakin, yritän aina hirveästi miellyttää muita ja poden syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa, jos joku ei ole tyytyväinen tehtyihin päätöksiin. Tämä on ehkä syy siihen, miksi myös todella nautin yksin tekemisestä! :D Silloin ei tarvitse kysellä keneltäkään mitään eikä miellyttää ketään. On vain itse vastuussa siitä mitä tuottaa. Jos tulee huonoa jälkeä, ei auta muu kuin katsoa peiliin.
Mitä sitten taas tunneälyyn työpaikalla tulee, niin siitä löysin varsin kiinnostavan artikkelin netistä! Se on Esa Lehtisen kirjoittama artikkeli Hämeen Sanomista 21.2.2013. Hän jaottelee tunneälyn viiteen eri osa-alueeseen: Omien tunteiden tiedostamiseen, omien tunteiden hallintaan, omien tunteiden merkitykseen itsensä motivointiin, muiden ihmisten tunteiden tunnistamiseen eli empatiaan sekä sosiaalisiin eli ihmissuhdetaitoihin.
Lehtinen toteaa artikkelissa, että: " tunneälyn osa-alueet toimivat työelämässä ja työuralla menestymisessä. Erittäin hyvin ne korostuvat johtamisessa. Johtajuuteen ei opita koulun penkillä pänttäämällä ja ulkoa oppimalla, vaan siihen pitää kasvaa. Henkilöllä voi olla ”sopiva” korkeakoulututkinto, hän voi olla suorittanut lukemattomia johtamisvalmennuksia, suorittanut niin JETtiä kuin MBA:ta, mutta siitä huolimatta hän ei omaa johtajuutta. Ei, pelkkä tieto ja tekniset taidot eivät tee hänestä johtajaa, vaan hänen pitää pystyä omaksumaan ja sisäistämään oppimansa asiat sekä laittaa ne käytäntöön! Tässä taas tarvitaan tunneälyä, sillä suuri osa johtamistaidosta liittyy juuri nimenomaan ihmisen kykyyn hallita tunteitaan ja tekojaan sekä suhteitaan työtovereihinsa. Kukaan ei synny johtajaksi, siihen on kasvettava! Johtaja ei ansaitse alaistensa ja muiden työtoveriensa silmissä auktoriteettiasemaa pelkän hierarkkisen asemansa perusteella, vaan johtajuus pitää ensin ansaita tekojen pohjalta."
Lähde: http://esalehtinen.blogit.hameensanomat.fi/2013/02/21/tunnealyn-merkitys-korostuu-tyoelamassa-ja-johtamisessa/
Minusta Lehtinen on kiteyttänyt asian aika hyvin. Sillä ei ole mitään väliä, miten korkeasti johtajaksi aikova on koulutettu, mutta jos hänellä ei ole edes tunneälyn alkeita hallussa, ei hänestä tule hyvää johtajaakaan. On aika mieletöntä, että johonkin työhön oikeasti tarvitsee kykyjä, joita on vaikea mistään suoranaisesti oppia. Minun mielestäni ihmisellä joko on empatiakykyä tai sitten ei. Jos sitä yrittää harjoitella, se on minusta teennäistä tai teeskenneltyä. Sellaisista ihmisistä ei kai sitten koskaan voi kovin hyviä johtajia tullakaan.
Toisaalta mietin kyllä sitäkin, että jos ihminen on narsisti ja hyvä manipuloimaan ihmisiä ja vaikuttamaan heihin, niin tällainen henkilö kyllä voi päästä johtajan asemaan ilman normaalia ja tervettä tunneälyä. Kaikki tietävät, miten vaikkapa Hitlerin kanssa kävi, kun ihmisiin vaikuttamisen taito oli hyppysissä...
Mutta näihin tunnelmiin lopetellaan tämä Vappu. :)
Heidi

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti