perjantai 29. maaliskuuta 2013

Johtamistapoja ja hyviä johtajia

Moikka taas,

Viikko pääsi vierähtämään, ja kyllä oli kiva kun kerkesin molemmille leadershipin tunneille!

Aihe on tosi mielenkiintoinen ja tunnit mukavia. Tiistain tunneilla mietimme, minkälaisia ominaisuuksia hyvällä johtajalla on. Tämä tehtiin postikortteilla, joista jokainen sai valita kaksi ja kertoa sitten, kuinka ne liittyvät hyvään johtajaan. Ryhmämme mielestä hyvän johtajan tulisi muun muassa olla kannustava, luotettava, "yksi muista", ja kykenevä myöntämään omat virheensä ja tarttumaan toimeen.

Torstaiksi jokaisen pienryhmän tuli sitten valmistella omasta johtajuuteen liittyvästä aiheestaan tiivistelmä, joka kirjoitettiin fläppitaululle. Tunnilla tehtiin näyttelykävely, jossa jokainen ryhmä pääsi vuorollaa tutustumaan kaikkiin aiheisiin.

Erityisesti mieleeni jäi keskustelumme karisman merkityksestä johtamisessa. Se oli nimittäin tiistaina jäänyt kokonaan pois tekemästämme hyvän johtajan ominaisuudet - fläpistä. Mutta onhan sillä merkitystä, ja paljon! Karismaattisella johtajalla on hyvä itseluottamus, voimakas vakuuttamisen taito, varma ja rauhallinen kyky esiintyä, hyvä puhetaito ja tarkka vainu. Karismaattisuuteen liittyy usein myös edullinen ulkomuoto, komeus, seksikkyys ja vetovoima. ....Vaikkakaan ei kyllä aina, jos nyt mietitään esimerkiksi Churchillia, niin ei hän kyllä minun mielestäni erityisen komea ole, mutta muuten karismaa löytyy...! Karisma on mielestäni asia, jota on hirveän vaikea oppia, joko sitä on ihmisellä luonnostaan tai sitten ei. Sen kyllä huomaa, onko ihminen oikeasti karismaattinen, vai yrittääkö hän vain esittää, että olisi.

Poikien fläppitaululla oli kuva Taru Sormusten Herrasta - trilogian Gandalfista esimerkkinä karismaattisesta johtajasta. Minusta se oli aivan loistava oivallus! Sanoinkin, että kun leffaa katsoo ja Gandalfin näytetään kuolleen, niin kyllähän siinä tulee katsojallekin sellainen olo, että kaikki on menetetty. Mutta kun myöhemmin sitten selviää, että Gandalf onkin hengissä, tulee rauhallinen ja hyvä fiilis. Niin kuin, että kyllä kaikki järjestyy. Ja jos tämä välittyy katsojallekin, niin onhan Gandalfilla oltava karismaa!! Hyvä ja karismaattinen johtaja saa alaiselleenkin rauhallisen ja stressittömän olon. Toisaalta tässä on vaarana se, että työntekijä tuudittautuu liikaa sen varaan, että kyllä johtaja loppupelissä hoitelee homman kotiin. Karismaattisen johtajan täytyy siis myös osata potkia alaisiaan eteen päin, eikä vain paistatella oman karismansa valossa. Omalle kohdalleni toivoisin tällaista johtajaa, joka saisi alaisissaan aikaan varman ja luotettavan olon. Kyllä ainakin itse jaksaisin silloin tehdä duuniakin paljon paremmin.

Toinen mielestäni erittäin karismaattinen tyyppi on Pierce Brosnan. Pojathan repesivät nauramaan, kun sanoin tämän, mutta voiko kukaan oikeasti sanoa, ettei tuntisi oloaan turvalliseksi tämännäköisen miehen työntekijänä? Hänestähän oikein huokuu karisma!



Tulikin äkkiä kauhea tarve alkaa katsoa James Bondia tai Mamma miaa, että ehkä näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa tältä päivältä. :D Palataan taas ja hyvää pääsiäistä!

Heidi

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kurssi alkaa. Ilman minua.

Heippa vaan.



Olen siis Heidi, 21-vuotias tradenomi-opiskelija Kouvolasta. Tämä blogi on tarkoitettu kasaamaan omia ajatuksiani ja mietteitäni kevään aikana käytävästä Leadershipin kurssista ja siellä käsiteltävistä asioista. Katsotaan mitä tuleman pitää. :)

Tällä hetkellä ainakin on vähän sellainen tunne kuin lähtisin soitellen sotaan. Harmittaa tosi paljon, etten päässyt tällä viikolla pidetyille ensimmäisille Leadershipin luennoille ollenkaan töiden takia. Kurssin aihe vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, sillä tarkoituksenani on pyrkiä jatko-opiskelemaan strategista johtamista valmistuttuani tradenomiksi.

Muut ryhmäläiseni olivat tällä viikolla etsineet tunnille jonkin johtamista käsittelevän artikkelin. Koska itse en tosiaan paikalle päässyt, ajattelin kirjoittaa etsimästäni artikkelista täällä. Selailin Talentumin lehtiarkistoa, ja silmiini sattui teksti, joka käsitteli esimiehen taitoa johtaa ikääntyviä ihmisiä.  Aihe kolahti minuun siksi, että kävimme viime jaksossa Henkilöstöhallinnon ja johtamisen kurssin, jonka lopputyönä oli kirjoittaa kirjareferaatti aiheesta työhyvinvointi.

Työhön liittyi olennaisena osana juuri eri sukupolvien johtaminen ja se, kuinka nuoriin ja vanhoihin ei voida soveltaa samoja johtamismenetelmiä.



Tämä löytämäni artikkeli "Ikääntymisen johtaminen on tärkeää" kehottaa työnantajia hyväksymään työntekijöiden muuttumisen ikääntymisen myötä ja huomioimaan eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet. Mirva Paavola kirjoittaa, että "Työnantajilta edellytetään jatkossa välittämistä ja varhaista puuttumista ennen kuin työyhteisön piilevät terveysriskit puhkeavat. Hyvä terveydenhuolto ja hyvinvoinnin johtaminen ovat yrityksissä tulevaisuudessa yhä vahvemmin tuloksentekijöitä. Työnantajien on kohdattava ikääntymiseen ja terveydenhuoltoon liittyvät tulevaisuuden haasteet. Ei riitä, että suljemme silmämme ja toivomme asioiden järjestyvän." (Paavola 2012)



Vaikka sanotaan, että nykypäivänä työntekijältä vaaditaan välillä mahdottomuuksia, ja työnantajan vaatimuksiin ei välttämättä pystytä helposti vastaamaan, niin yhtä kaikki esimiehiltäkin vaaditaan nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimiehen pitäisi olla niin hyvä ihmistuntija, että hän pystyisi ennalta ehkäisemään työntekijöidensä loppuunpalamista ja samalla kannustamaan heitä toimimaan yhä tehokkaammin. Esimieheltä vaaditaan riskinottokykyä, kuuntelutaitoa, stressinsietämistä, päättämiskykyä ja inhimillisyyttä. Virheitä voi toki tehdä, mutta niistäkin pitäisi oppia ja kantaa vastuu. 



Haastetta esimiestyöhön tuo vielä lisää se, että tänä päivänä johtaminen keskittyy yhä enemmän ihmisten kuin asioiden johtamiseen. Tarvitaanko kohta siis jokaiselta esimieheltä psykologin koulutusta, jotta hän pystyisi parhaalla mahdollisella tavalla saamaan työntekijöistään kaiken irti ajamatta heitä kuitenkaan burnoutin partaalle?




Lähde: Talouselämä. Mirva Paavola: Ikääntymisen johtaminen on tärkeää. Julkaistu 26.10.2012.




Mutta minä jään pohdiskelemaan näitä, palaillaan taas. :)

Heidi